Hyvä renki mutta huono isäntä
Voisiko tekoäly kirjoittaa puolestani koko päivittäisraportin? Eikö koonti olisi helpointa jättää tekoälyn toimeksi, koska se niin nopeasti poimii asiakkaan kannalta olennaisen tiedon sieväksi raportiksi? Nopeasti kirjaukset kuntoon, vaikka parkkipaikalla lasta jääkiekkoharjoituksista odottaessa.
Kuulostaa kyllä lupaavalta, aikaa säästyy, velvoitteet täyttyvät, asiat mielen päältä pois nopeasti ja kaikki ovat tyytyväisiä. Näinkö on?
Kuka asiakastiedon kirjoittaja lopulta on, mikäli tekstin käytössä on käytetty tekoälyä? Sosiaalisessa mediassa ja yleisesti uutisoinnissa tulee käyttää merkintää ”tekoälyn luoma”, mikäli teksti on tuotettu tekoälyn avulla. Sopiiko tämä malli myös asiakastiedon käsittelyyn? Mielestäni ei. Tekstin tulee linkittyä kirjoittajaansa, eikä tekoäly voi sitä missään tilanteessa olla. Esimerkiksi THL on Kansa-koulu III hankkeeseen tuotetussa materiaalissa todennut seuraavaa: ” Kirjaamisvelvollisuus koskee kaikkia asiakastyöhön osallistuvia. Ammattihenkilöllä pitää olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito…Oleellista tässä on se, että jokainen kirjaaja on itse vastuussa kirjaamistaan tiedoista, ja tällaiseen puolesta kirjaamiseen ei voi ketään velvoittaa eikä se ole suositeltavaa. Toimintatapa ei missään nimessä saa olla myöskään sellainen, että käytetään toisen tunnuksia.” Kuka siis kantaa vastuun kirjatusta tiedosta, jonka on laatinut tekoäly?
Petteri Järvinen on kirjoittanut kirjan Tekoäly ja minä, jossa kyllä tunnustetaan tekoälyn huikeat mahdollisuudet, mutta ei sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaustyön mullistajana. Järvinen toteaa, että potilastiedon tulee olla ehdottoman luotettavaa ja täysin virheetöntä ja tekoälyn luoma tieto ei tätä ole. Tämä on huomioitava myös asiakastiedon käsittelyssä. Tekoäly ei tunne luomaansa tekstiä, se ei erota totuutta valheesta, eikä kykene luomaan tunnetason ymmärrystä sensitiiviseen ihmisestä kertovaan tekstiin. Tekoälyn avulla voidaan ehdottomasti koota taustatietoa asiakkaista, luoda tilastollista tietoa asiakkaiden hoivapoluista ja luoda laadukkaita prosesseja, joiden avulla asiakkaiden asiat hoituvat johdonmukaisessa järjestyksessä. Mutta päiväkirjaksi siitä ei ole. Mikäli asialla haluaisi leikitellä ja tulevaisuuden generoitunut tekoäly tekisi niin laadukkaita kirjauksia, että niitä olisi liki mahdotonta erottaa ihmisen itsensä tekemästä kirjauksesta, jättäisimmekö laiskuuttamme tarkistustyön tekemättä? Terveystietoa käsitellessä käytetään usein tutkimusdataa, joka koostuu kliinisten näytteiden tuloksista. Tuolloin asiakkaan yksilöllisellä mielipiteellä ei tiedon käsittelyssä ole suurtakaan merkitystä. Toisin on sosiaalihuollon laita. Asiakkaan kanssa yhdessä muodostettu käsitys yksilöllisestä tilanteesta on vaikeasti kvantifioitavissa tekoälyn käyttöön.
Kirjaamista nopeuttavat välineet asiakastyössä
Sanelun mahdollisuus on ollut lääkäreillä käytössä jo pitkään ja sitä ollaan tuomassa myös sosiaalityöhön. Tämän näen järkevänä kehityspolkuna, mutta siitä huolimatta saneltu teksti tulee tarkastaa ja oikolukea ennen julkaisua oikeellisuuden varmistamiseksi. Nopeat muistiinpanot, olipa ne tehty sanellen tai kirjoittaen, ovat vain muistin tueksi tehtyjä merkintöjä, eivät varsinaisia kirjauksia. Vähentääkö tämä siis työtaakkaamme? Varmasti asiasta voidaan olla montaakin mieltä, mutta mikäli tavoitteena on laadukas ja asiakkaan asemaa kunnioittava ja asiakkaan asiaan eteenpäin vievä teksti, ei sitä voida tarkastella pelkän ajansäästön näkökulmasta. Nopeus harvoin tuottaa laatua. Mistä siis säästäisimme? Varmasti kirjaamiseen käytetyt järjestelmät tulee tehdä työtä palveleviksi, ei hidasteeksi. Edelleen käytössä on hyvinkin vanhoja ja kömpelöitä järjestelmiä, jotka eivät todella aikaa säästä keneltäkään. Järjestelmien käytön jouhevuus, riittävä perehdyttäminen ja toimivat työvälineet, sekä ymmärrys asiakkaista laadittujen tekstien merkityksestä nopeuttavat myös kirjaamisen prosessia. Ratkaisut eivät useinkaan vaadi suuria kustannuksia, mutta ehdotonta panostusta kylläkin. Teknologiasta innostuneet toki toivovat asioita ns. napin painalluksella, mutta minne katoaa inhimillinen ihminen?
Kiire voi tekoälyn hyödyntämisessä muodostua myös haasteeksi. Tekoälyn luoma asiakastieto korkeassa laadussaan myös laiskistaa työntekijän. Ehkä ei enää kiireessä viitsitä tarkistaa kirjoitettua tekstiä, luotetaan tekstiin, eikä koeta tarvetta lisätä tekstiin ammatillista lisätietoa. Vähitellen osaaminen kapeutuu ja pahimmillaan vapautuva aika käytetään uuteen hallinnolliseen touhuun, pois asiakastyöstä. Samalla voidaan pohtia sitä, onko tekoälybusiness sosiaalihuollon asiakastiedon hallinnassa pelkkää teknologiayritysten hehkutusta, olematta silti ratkaisevassa roolissa kehittämässä asiakastyön kirjaamista eettisesti kestävällä tavalla. Jo nyt on ilmennyt keskustelua siitä, miten työntekijät eivät katso olevansa vastuussa virheellisestä päätöksestä, koska algoritmit eivät voi erehtyä, vaikkakin tieto päätöksentekoon syntyy ihmisen ts. työntekijän kautta.
Asiakkaan oikeus inhimilliseen kirjaukseen
Euroopan neuvoston piirissä laadittu oikeudenhoidon tekoälyn eettinen peruskirja korostaa tekoälyn inhimillistä kontrollia. Tämä tarkoittaa muun muassa tekoälyn käyttämien algoritmien sekä eri ohjelmistojen toimintaperiaatteiden arvioitavuutta ja selvitettävyyttä ihmisten kielellä, ts. ihmisen tulee kyetä tarkastelemaan sitä, miten algoritmit ja ohjelmistot ovat päätyneet tietynlaiseen päätökseen käyttämänsä aineiston perusteella. Taustalla on periaate, että ihmisellä on oikeus tulla toisen ihmisen arvioimaksi yksilöllisin perustein. (Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018).
Tällä hetkellä on käynnissä erilaisia projekteja sosiaalihuollon ja tekoälyn kehittämisestä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön SOTE-tekoälyn hyödyntämisen ekosysteemi kutsuu keskusteluun viranomaisia, tutkijoita sekä suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä yhteiseen verkostoon kokeiluhankkeiden toteuttamiseksi ja kokemusten levittämiseksi sekä tekoälyn hyödyntämistä tukevan lainsäädännön ja muiden edellytysten kehittämiseen. Lisätietoa https://stm.fi/-/yhdessa-sote-tekoalya-kehittamaan